Kohti avoimempaa omistajuutta

Salon Seudun Sanomat uutisoi tällä viikolla raflaavasti, että Salo alkaa julkistaa konserniin kuuluvien yhtiöidensä keskeisiä talouslukuja. Valtaosa näistä luvuista on ollut ihan julkisesti saatavilla jo entuudestaan, nyt muuttuu toimintatapa. Kuntayhtiöt ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi ja niissä liikkuu valtavat euromäärät. Suomessa on reilut 2000 kuntayhtiötä ja niissä noin 45 000 työntekijää. Ei ole siis mitenkään merkityksetöntä, miten kunnat yhtiöitään ohjaavat.

Talouslukujen julkistaminen avoimuuden nimissä on ehdottoman kannatettavaa. Kaupungin tulee pyrkiä siihen, että luvut avataan niin auki kuin liikesalaisuuksien puitteissa on mahdollista. Osa kaupungin strategisista yhtiöistä toimii kilpaillulla markkinalla, jolloin aivan kaikkea ei voi avoimeksi edes vaatia.

Omistajapolitiikasta alettiin kunnissa puhua isommassa määrin vasta uuden kuntalain myötä ja Salossakin kehitystyö on käytännössä alkanut vasta kuluvalla valtuustokaudella. Salon konserni on verraten pieni, mutta merkittäviä yhtiöitä siihen silti mukaan mahtuu. Omistajan äänen kuuluminen on helppoa yhtiöissä, joissa kaupungilla on selkeä enemmistöomistus. Sen sijaan osakkuusyhtiöt aiheuttavat omat hankaluutensa, kun muiden omistajien kannat on aina otettava huomioon.

Salon konsernijaosto seuraa säännöllisesti kunkin strategiseksi määritellyn yhtiön toimintaa ja taloutta. Kukin on tällä valtuustokaudella käynyt konsernijaoston vieraana useamman kerran, kutsuittuina ovat toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Tämä käytäntö on minusta hyvä ja soisin sen jatkuvan myös tulevalla valtuustokaudella. Sitä pitää jatkossa kehittää myös ennemmän siihen suuntaan, että omistaja niin halutessaan, voi myös aktiivisesti antaa haluamaansa konserniohjausta. Nyt ohjausta annetaan yleensä yksitäisten kysymysten kohdalla, mikä on sekin perusteltua esimerkiksi toimitusjohtajavalinnan tai muun merkittävän asian ollessa käsittelyssä.

Pidän kuitenkin tarpeellisena, että kaupunki ottaa entistä strategisemman otteen tytärtensä ohjaamiseen. Hyvä parannus on tämän vuoden talousarvioon viedyt selkeät tavoitekortit. Niistä pitäisi keskustella vieläkin enemmän. Omistaja ei voi tietenkään sotkeentua puhtaan operatiivisiin kysymyksiin, mutta konsernin nivominen entistä paremmin osaksi kaupungin strategiaa ja tavoiteasetantaa, on välttämätöntä. Konserniyhteisöt näyttelevät niin merkittävää roolia koko kaupungin toiminnassa.

Kommentit

Jätä kommentti