Vailla perusteluja

Salon kaupunginvaltuusto kokoontui eilen. Kokouksessa päätettiin mm. kaupungintalon sisäilmaongelmista johtuvien korjaustoimenpiteiden lisämäärärahasta sekä kuntapaikan tarjoamisesta turvapaikansaaneille. Kokous oli kaikkiaan vikkelä ja asiat selkeitä, mutta eihän sitä nyt ilman yhtään hämmästelyä läpi saatu vietyä.

Näytelmän osa yksi oli, kun Marjatta Halkilahti esitti sisäilmakorjausten pykälää uudelleen valmisteluun. Hän ei saanut perustella asiaansa. Jos asia olisi lähtenyt bumerangina takaisin koneistoon, ei kukaan tietäisi, miksi näin oli käynyt. Toinen osa koettiin heti jatkamisesta päättämisen jälkeen, kun Pertti Vallittu esitti, ettei määrärahaa tule myöntää. Taaskaan puheenjohtaja ei antanut perustella esitystä mitenkään. Taas kuului käsky pysyä asiassa. Itse kävin pöntössä asiaa kummastelemassa, samoin Lindholmin Harri. Omaan pyyntööni erillisen tilaisuuden järjestämisestä suostuttiin, vaikka puheenjohtaja aluksi yrittikin asiaa kääntää aivan toiseen suuntaan. Hulluus on, että seuraavassa asiakohdassa perusteluita taas sai esittää.

Itse näen, että valtuutetun oikeus perustella esitystään on olemassa. Tämä siitä huolimatta, että puheenjohtaja(tai joku muu taho) pelkää keskustelun riistäytyvän käsistä. Epäolennaiseen pitää puuttuua, mutta perusteiden esittäminen ei ole sitä. Se on olennaista varsinkin tilanteessa, jossa esitys poikkeaa täysin kaupunginhallituksen pohjaesityksestä. Miksi perusteluja ei saanut esittää? Mitä ihmettä valtuuston puheenjohtaja(tai joku muu taho) asiassa pelkäsi? Tämän asian kieltäminen johti minut pohtimaan, onko jotain salattavaa? Vai eikö vaikeista asioista vain haluta puhua yhtään mitään? Toivotaan, että ne katoavat vaikenemalla?

Demokratian ydin on avoimessa keskustelussa. Viimeinen valtuuston kokous ei anna tästä kovin hyvää kuvaa. Keskustella pitää asiasta, ei vierestä, mutta perustelujen esittämisen pitäisi olla itsestään selvää. Valtuuston puheenjohtallekin.

 

Kommentit

  1. Kiitos Saija ensinnäkin rohkeasta puheenvuorosta valtuustossa eilen ja toisekseen tästä blokikirjoiutksesta.

    Onneksi teimme eilen oikaisuvaatimuksen, jossa on mukana kyllä kaikki perustelut, joita ei nyt saanut esittää. Tuo keskusteluveto oli hyvä, mutta nyt pitää katsoa, että se todella järjestetään ja avoimena valtuustokeskusteluna kuten demokratiaan kuuluukin.

    Tatun kommentit jätän täysin omaan arvoonsa. Ne kertovat paljon henkilön ajatusten köyhyydestä ja siitä, että hän ei mitenkään ole sisällä tässä asiassa. Oleellinen asia, joka on hallituksen toiminnassa jätetty huomioimatta, on sairaustuneiden ja mahdollisesti vielä altistumisista johtuvat myöhemmät sairastumiset. Nyt on vielä väistötilakin käytössä, jossa työnteko ei liene terveellistä kaupungintalossa altistuneille ja oireilleille.

    Kiitos Saija!

  2. Puheenjohtajan menettely oli kuin suoraan Pjongjangista. Kyllä kuntalain mukaan vastahdotuksen tai palauttamisesityksen voi valtuutettu tehdä. Puheenvuorojen pituus on valtuuston työjärjestyksessä rajattu. Tällaisesta menettelystä olisi syytä tehdä kunnallisvalitus.

  3. Ihmettelen näin kuntalaisena, ettei edes Salon valtuuston puheenjohtaja tiedä, ettei voimassa olevassa kuntalaissa ole pykälää 15a.
    Miten valtuusto voi tehdä mitään päätöksiä noin hataralla tietopohjalla?

    Ehdotan, että valtuutetut lukevat salo.fi sähköpostinsa. Kirjoitin joillekin valtuutetuille ja kerroin oikeat soveltuvat pykälät.

    Hienoa kuitenkin, että kaupungintalon korjauksista vaaditaan tarkempia selvityksiä.

    Minusta on myös erikoista, että sisäinen tarkastus ei löytänyt kaupungin edustajien kaupungintalon rakennus aikaisesta toiminnasta moitittavaa.

    Teidän kannattaa huomioida, että Salon kaupunki on vastuullinen ja korvausvelvollinen sairastuneiden mahdollisista pysyvästi alentuneista työkyvyistä ja ansionmenetyksestä. Ansionmenetystä syntyy esimerkiksi silloin kun työkyvyttömyys pitkittyy ja sairausajan palkka putoaa. Esimerkiksi Elina Seitzin tapauksessa.
    Kaupungin edun mukaista olisi että luottamushenkilöt löytävät vastuussa oleva viranhaltija.

    Jos viranhaltijaa ei haluta löytää, löytyy uudesta kuntalaista seuraava pykälä pykälän mukaan kunnan luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla:

    IV OSA

    LUOTTAMUSHENKILÖT JA HENKILÖSTÖ

    10 luku

    Luottamushenkilöt
    85 §

    Virheellinen menettely luottamustoimessa

    Luottamushenkilö hoitaa tointaan virkavastuulla ja häneen sovelletaan rikoslain (39/1889) virkarikoksia koskevia säännöksiä.

    Jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen toimessaan virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.

    Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti.

Jätä kommentti