Saija Karnisto-Toivonen

Blogi

Kouluteatterin osa 3

Tuntuu melko pahalta, kun joudut joka päivä olemaan eilisen itsesi kanssa eri mieltä maailman menosta. Maanantaina kaupunginhallitus päätti yksimielisesti olla palauttamatta opetuspalveluihin reilun 300 000 euron määrärahan, koska saimme vastauksen, että säästö saadaan kaivettua muilla toimin. Heti eilisaamuna sain niskaani täyslaidallisen sitä itseään ja toteamuksen, ettei tämä mitenkään ole mahdollista. Onneksi meillä on nyt valtuustoon saakka aikaa vielä asiaa selvittää ja tarvittaessa rahoista äänestääkin. Uskon LaNu-päällikkö Liusvaaran ammattitaitoon niin vankasti, että tiedän totuuden löytyvän ennen valtuuston kokousta.

Asia on saanut jo jonkinmoisen farssin piirteitä. Kesäkuussa valtuusto päätti säilyttää Pajulan koulun ja opetuslautakunta lupautui etsimään vastaavan säästön muualta toimintamenoistaan. Säästöt löydettiin kasaan, mutta lokakuun kokouksessa apulaiskaupunginjohtaja Saarimaa muutti päätösesitystään siten, että säästöihin palataan budjetin hyväksymisen jälkeen käyttösuunnitelmassa. Siinä tapauksessa, että kouluverkon supistaminen Pajulan, Hajalan ja Teijon osalta olisi mennyt läpi, olisi siis vielä tehty nämä vaihtoehtoisetkin säästöt. Näin minä sen ainakin naisen logiikallani tulkitsen, koska Saarimaa päivän lehdessä toteaa Pajulan kesäisen säilyttämispäätöksen korvaavien säästöjen jo löytyvän budjetista.

Kouluverkon supistamisella oli tarkoitus saada aikaan 800 000 euron potti. Tästä voidaan suoraan vähentää 190 000 euroa kiinteistökustannuksia, jotka olisivat vain siirtyneet toisalle kaupungin talousarviossa. Summa putoaa siis reiluun 600 000 euroon. Kun tästä vähennetään kesäkuussa Pajulan lakkauttamisen takia etsityt 315 000 euroa, ollaan alle 300 000 potissa. Tämä on nyt sitten se luku, jota edes voitaisiin lähteä tavoittelemaan. Ei yhtään enempää ainakaan. Toistaiseksi olen itse siinä ymmärryksessä, että moinen summa ei välttämättä ole mahdollinen. On kuitenkin käsittämätöntä, että koulujen lakkauttamisen varjolla meitä yritettiin saada leikkaamaan extra 300 000 euroa lasten ja nuorten palveluiden budjetista. Ei nyt ainakaan sitä hyvää hallintoa.

Päivän lehdessä Saarimaa toteaa, että summa kasataan tiivistämällä ryhmien yhdistämistä, leikkaamalla opetusmateriaaleista ja henkilökunnan luontoiseturuokailusta. En tiedä, mitä ryhmiä ollaan tuolla mainitulla 90 000 euron potilla tiivistämässä, mutta Ollikkalan koulua tämä asia nyt ainakin koskee. Ryhmiä tulee toki tiivistää, jos siihen on realistinen mahdollisuus, eivätkä ryhmät kasva aivan mahdottoman kokoisiksi. Toisaalta myös jakotunteihin pitää tuolloin olla resurssia.

Näin keskiviikkona minä pohdin, että lopettettaisiinko jo lapsista säästäminen? Jos tällä kaupungilla edelleen on tulevaisuuskin elettävänä, nämä säästöt saattavat tulla meille todella kalliiksi.

ps. Osmo Friberg esitti hallituksessa, että opetuksen tukipalveluiden esimiehen vakanssin lakkautusta pitää ryhtyä valmistelemaan. Tämä ei ollut mikään hallituksen yksimielinen päätös, vaan ennemminkin hallitusaloite. Ei voi päättää, kun ei ole valmisteltu. Lisäksi päätös kuuluu opetuslautakunnan toimivaltaan. Asiasta on toki olemassa valtuustotason linjaus, mutta minä pidän tärkeänä myös joustavuutta, kun huomataan, että väärä päätös on tehty. Säästö on haettu muilla keinoin hallintoa tarkastelemalla. Kummallista ajojahtia.