Saija Karnisto-Toivonen

Blogi

Tulevaisuus käsissämme?

Eilen julkistettiin Salon kolmas sopeuttamisohjelma, tämän valtuustokauden toinen. Virkamiesesityksen kyyti on kylmää, mutta se kertoo kyllä melko realistisen kuvan kaupungin talouden tilanteesta. Leikkausten lisäksi ohjelma pitää sisällään kehittämistoimenpiteitä sekä toimintamallien muutamista.

Kaupunki panostaa jatkossa entistä enemmän pitkäaikaistyöttömien aseman parantamiseen työllistämistoimenpiteiden avulla. Tämä on tervetullutta uutta ajattelua, joka on osassa koneistoa vaatinut melkein kolmen vuoden kypsymisajan. Nykyiset ko. toiminnasta vastaavat virkamiehet ovat ilokseni ottaneet asian omakseen, käärineet hihat ja tulleet samaan lopputulokseen kuin SDP:n ryhmä muutamia vuosia sitten – työllistäminen kannattaa.

Suunnitelmassa painotetaan paljon teknologian hyödyntämistä osana kuntalaisten palveluita ja kaupungin omaa toimintaa. Mielestäni hieno esimerkki tästä on automaattikirjastojen käyttöönotto, sillä tämä parantaa kuntalaisten palvelua kirjastojen aukiolon suhteen. Lisäksi tervehdin ilolla LED-teknologian ja aurinkovoiman hyödyntämistä kaupungissa. Tässä rinnalla on myös kehitettävä sähköisiä palveluita edelleen. Ne ovat monelta osin edelleen lapsenkengissä.

Panostukseksi luen myös uuden tilaratkaisun löytämisen Pahkavuoren ryhmäkodin asukkaille. Nykyinen kiinteistö on sellaisenaan kelvoton huonosti liikkuvien vanhusten asumiseen, mutta olisi käyttökelpoinen vielä tervejalkaisille asukkaille. Ryhmäkodin tiloihin on tarkoitus siirtää Kajalakodista mielenterveyskuntoutujia, sillä Kajalasta on vanhojen päätösten jälkeen paljastunut lukuisia ongelmia sisäilmassa, eikä kiinteistöä saada pienillä korjauksilla enää asuinkelpoiseksi. Mistään jatkuvasta pompottelusta ei siis ole kyse. Tilaratkaisua etsitään ensisijaisesti siten, että tilat rakentaa ulkopuolinen toimija. Tätä on yritetty jo kahdesti, mutta Attendon tulo kaupunkiin on vierastuttanut suurta osaa päättäjistä. Onnistuisikohan kilpailutus tällä kertaa niin, että toimijaksi löytyisi paikallinen toimija?

Samankaltaista tilajärjestelyä harkitaan myös keskuskeittiön suhteen eli kaupunki ei enää jatkossa omistaisi kiinteistöä, vaan olisi siinä vuokralla. Keittiöratkaisuun tulee nähdäkseni paneutua myös huomattavasti enemmän kuin vain tämän sopeutusohjelman kommentin verran. Minkälaisen ruuanvalmistusverkon haluamme jatkossa? Pieniä vai suuria keittiöitä? Onko mahdollista jossain osassa koettaa myös yksityisen toimijan käyttöä? Paljon avoimia kysymyksia ennen investoinnin realisoitumista.

Ohjelman väistämättä kiperimpiä kysymyksiä ovat Pajulan ja Meritalon koulujen lakkautukset sekä synnytys- ja lastenosaston siirto TYKS:aan. Näistä Pajula on ainoa asia uutena listalla, muista on väännetty jo aiemminkin. Kiistatta vielä lisäkeskusteluja vaativia esityksiä. Tämä oli eilen myös sd-ryhmän kanta. Koulujen lakkautukset ovat paketissa miltei ainoita asioita, jotka eivät suoraan kaada paketin dominojonoa.

Perniön kaupunginosa ottaa tässä ohjelmassa siipeensä kahdessa kohtaa: lukion ja hammashoitolan lakkauttamisena. Hammashoitola toimii jo nyt puolitehoilla, sillä se kärsii pahoista sisäilmaongelmista ja toimipisteessä työskentelee tällä hetkellä vain yksi hammaslääkäri. Sinänsä hammashuollon suhteen voitasiin pyrkiä yhteen isompaan kokonaisuuteen sekä liikkuvaan yksikköön, jolla voitaisiin palvella koulujen tarkastuksia sekä vanhusväestöä. Hammashuollon kulkusuunnat ovat tämän hetken tilanteessa melkoisen haastavia, sillä esim. Kiskosta voidaan ohjata hoitoon Suomusjärvelle(vaikka luontainen suunta olisi Salon keskusta), johon välille ei löydy tolkullista joukkoliikennettä.

Perniön lukion tilanne on kiinni valtionosuuksien säilymisestä. Mikäli pienten lukioiden valtionosuus säilyy, niin lukiolla ei ole hätää. Perniön lukion lakkauttamisessa arveluttaa eniten Salon lukion tilat, joiden sanottiin tässä taannoin olevan täyteen ahdetut. Avoimia kysymyksiä siis tässäkin. Leikkausten vastapainoksi Perniön päivähoidon tilaratkaisut ollaan onneksi saamassa maaliin.

Meille sosialidemokraateille sopeutusohjelma tarkoittaa astumista ulos tyypillisestä poterostamme, jossa kaikki uusi on pahaa, eikä mitään uutta voi edes kokeilla. Meidän on kyettävä keskustelemaan maltillisesti mm. palveluseteleistä, ulkoisesta rakennuttajasta, mahdollisista yksityisistä toimijoista. Nämä eivät ole olleet meille mitenkään helppoja asioita. Tuskin ovat vieläkään.

Nyt toivon myös julkisessa keskustelussa malttia, sillä tässä tilanteessa ei voita kukaan. Jo nyt olen lukenut kommentteja Ollikkalan koulun ”rupusakista”, jonka sekaan ei ainakaan omaa lasta laittaisi jne. Rupusakista terveisiä, minä pistän mieluusti oman lapseni hyvään kouluun. Argumentointi muistuttaa taannoisen yläkoulupäätöksen ”siellä haisee kakka”-kommentteja. Tunteet ovat pinnassa, mutta muistetaan myös ne toisten ihmisten tunteet. Ei yksikään päätöksentekijä tee näitä päätöksiä hyvillä mielin ja suu hymyssä. Kyllä nyt on ihan toisenlaiset ajat.

ps. Salon kaupungissa on kuntaliitoksen jälkeen vähentynyt 267 vakanssia ja tullut lisää 165 vakanssia. Lisäyksistä 105 Soteen ja 17 lasten ja nuorten palveluihin. Uusia vakansseja on perustettu lähinnä nimikemuutosten vuoksi joka toimialalla. Siitä huolimatta ollaan 104 vakanssia miinuksella. Tämä ei ole mitätön poistuma. 40000 euron vuosikustannuksella laskettunakin tullaan yli neljän miljoonan vuosikustannukseen, joka on leikkautunut pois.