Saija Karnisto-Toivonen

Blogi

Tarkoituksenmukainen demokratia ja yksi detalji

Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Timo Lehti teki eilen aloitteen valtuuston työjärjestyksen tarkastamisesta, sillä hänestä se ei ole ajantasainen, vaan kysymysten ja aloitteiden suhteen pitäisi miettiä tarkoituksenmukaisuutta. Valtuutetun aloite- ja kysymysoikeus on Lehden mielestä tärkeä, mutta ilmeisesti niitä tehdään vääristä asioista. En voi välttyä ajatukselta, että Timo sai ajatuksensa eilen ennen valtuuston kokousta, kun kuuli vireillä olevista aloitteista koskien Rekijoen koulua ja opetuksen uutta vakanssia. Hän viittaa puheenvuorossaan jo tehtyihin päätöksiin ja niistä mahdollisesti tehtyihin aloitteisiin.

En ymmärrä, miksi aloitetta ei saisi tehdä, jos kokee jonkin asian menneen vääriin. Eilisessä toisessa aloitteessa allekirjoittajia oli 29. Tämä on valtuuston enemmistö. Enemmistö, joka kokee kaupunginhallituksen tehneen viime viikolla väärän päätöksen ja vielä virheellisesti valtuuston linjauksen yli kävellen. Aloite oli tässä tapauksessa ainoa keino sen lisäksi, että asiasta olisi voinut ensin tehtailla oikaisuvaatimuksen ja sen perään valitella sitten hallinto-oikeuteen. Eiköhän tässä kuitenkin menty sillä kaikkein pienimmällä byrokratialla. Yritinhän sentään hallituksessakin jo esittää, että ko. asia olisi käytetty lautakunnan kautta. Tähän suostuminen olisi merkinnyt koko prosessin siirtymistä takaisin oikeille raiteille. Mutta kun ei ole halua, ei ole halua.

Lehti kysyi myös, mitkä aloitteet ovat johtaneet toimenpiteisiin. Itselleni merkkittävissä asioissa mm. sosiaalinen luototus tuli käyttöön aloitteen kautta(Vasemmistoliiton aloite) sekä hankinnoissa on otettu käyttöön työllisyyspykälä. Jos Salon kaupungin päätöksenteon suurin ongelma on siinä, että valtuutettu esittelee aloitettaan joidenkin mielestä liian pitkään, niin melko matalissa vesissä uidaan.

Mutta sitten valtuuston työjärjestykseen.

Työjärjestyksessä todetaan aloitteista seuraavaa:”Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuusto­ryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toi­mintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajal­le. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituk­sen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.” Mikäli keskustaryhmyrin huoli tuli osaltani ymmärretyksi tähän pitäisi sitten lisätä, että aloitteita ei saa tehdä jo kertaalleen päätetyistä asioista, vaikka niistä olisi päättänyt kaupunginhallitus niukalla enemmistöllä ja valtuuston tahtoa vastaan. Lisäksi ilmeisesti pitäisi perustaa joku instanssi valvomaan etukäteen tarkoituksenmukaisia aloitteita. Minusta valtuutetulla itsellään pitää olla sen verran harkintakykyä, että aloitteita ei tehdä asioista, joita voisi hoitaa muullakin tavoin vaikka suoraan virkamiehen kanssa. Mutta jotkut asiat eivät vain etene ilman aloitteita.

Kyselytunnista sanotaan työjärjestyksessä mm. seuraavaa:”Valtuutettujen esittämien kirjallisten kyselyjen käsittele­mistä varten pidetään tarvittaessa kyselytunteja. Kysely­tunti pidetään välittömästi valtuuston kokouksen päätyttyä. Valtuutettu voi esittää kaupunginhalli­tuksen puheen­johta­jan tai kaupungin­johtajan vas­tattavaksi kaupungin hallinnon ja talou­denhoitoa koskevan kyse­lyn. Kyselyyn on vastattava samalla kyselytunnilla tai ilmoitettava syy, miksi siihen ei vastata. Vastauksen tulee olla lyhyt ja kyselyn esittänyt valtuutettu saa sen johdosta välittömästi esittää enintään kaksi kyselyyn liittyvää lyhyttä lisäkysymystä, joihin vastauksen antajan tulee heti vastata. Muuta keskuste­lua asiasta ei sallita.” En tiedä, miten tätä pitäisi rajoittaa tai muuttaa? Ehkä siten, että vastaus pitää antaa samassa kokouksessa. Perustelut vastauksen siirtämiselle eivät koskaan muutu. Aina syynä on se, ettei ole ehditty valmistautua. Sinänsä minä kannattaisin kyselytunnin siirtämistä valtuuston kokouksen alkuun ja osaksi kokousta. Kyselytuntia voisi kehittää myös siten, että vastaajana voisi olla myös apulaiskaupunginjohtaja tai palvelupäällikkö. Lisäksi tähän voisi rakentaa mahdollisuuden myös debatointiin, mutta en minä kyllä mitään rajoitteita näe tässäkään tarpeen.

Mielenkiintoista demokratiakeskustelua päästään siis jälleen käymään. Tämä on viimeisen kahden kuukauden sisään toinen erikoinen demokratiaveto Kepun ryhmän sisältä. Edellisessä oli kyse valtuustossa käytettävien ryhmäpuheenvuorojen kieltämisestä talousarvion yhteydessä.

ps. Tulikohan Lehdelle mieleen, että valtuuston työjärjestyksessä määrätään myös varapuheenjohtajien määrästä.