Saija Karnisto-Toivonen

Blogi

Tilavuokria ja avoimia kysymyksiä

Salon kaupunginhallitus päätti eilen palauttaa uuteen valmisteluun kaupungin jäähallien yhtiöittämistä koskevan selvityksen. Luonnollisesti tämä tapahtui äänestyksen jälkeen. SDP ja perussuomalainen Mikko Lundén(vasemmistoliiton Marja Ruokonen oli jäävi) olisivat olleet valmiit hyväksymään eilen pöydällä olleen selvityksen, jossa hallit jatkavat nykyisessä  muodossaan ja niitä kehitetään yhteistyössä.

Kaupunginhallituksen päätös ei ollut yllätys, sillä hallituksen oikeassa siivessä elää käsitys, että yhtiöittäminen tekee autuaaksi. Se automaattisesti vähentää kustannuksia ja muuttaa toimintaa tehokkaammaksi. Yhtiöittämiskiimassa mouruavat hallituksen jäsenet unohtavat tyystin, kuinka suuresti kaupunki joutuu nykyistäkin halliyhtiötä tukemaan, huolimatta siitä, että yhtiö voi vapaasti myydä jääaikaansa.

Tähän yhtiöittämiskeskusteluun on hyvä peittää asian todellinen tarkoitus: liikuntapaikkamaksut. Yleisemmin haluan kutsua niitä tilavuokriksi, koska yhdistyksiä ei voi asettaa eri asemaan vain siksi, että ne toimivat jollain tietyllä alueella. Yhtiöitetään jäähallit ja vuoden päästä voidaan todeta, että ”hupsis vaan, miten tässä näin kävi, että jääurheilun harrasmisesta on tullut tuplahintaista”. Tosiasia on, että oikeistopuolueilla on taustalla ideologinen tahto viedä tämän tyyppiset asiat läpi. Tähän mukaan luetaan myös liikuntapaikkojen(ja muiden tilojen) maksujen mukaantuominen. Kuitenkaan kellään ei ole ollut pokkaa tuoda asiaa oikeasti päätöksentekoon. Pöydän oikealla siivellä on täysin tiedossa, että vasen puoli pöydästä vastustaa maksuja. Tässä luultavasti piilee syy siihen, että asiaa yritetään viedä läpi kiertoteitse, vähän vahingossa.

Mielenkiintoista on, että Keskusta painaa tässä liikuntapaikka-asiassa Kokoomuksesta oikelta ohi tukka hulmuten. Onhan se kiva tasapainottaa kaupungin talous näillä ja sitten kahvipöydässä taas taivastella, kuinka lasten harrastusmaksut ovat nousseet pilviin. Urheilusanomat oli taannoin tehnyt asiasta laajan selvityksen. Lasten harrastamisen kustannuksia nostavat toisena suurena tekijänä kuntien perimät tilavuokrat. Ilmeisesti osa Salon kaupungin päättäjistä haluaa korottaa näitä perheiden kustannuksia entisestään. Itse uskon edelleen siihen, että liikuntaan sijoitettu euro säästää tulevaisuudessa neljä terveydenhuollossa. Ihmisten liikkumista pitää tukea, ei estää.

Tällä kertaa hallituksen oikeisto oli armollinen ja antoi aikaa selvityksen tekemiseen vuoden loppuun. Koska asiasta puhutaan osana sopeuttamisohjelmaa, kysynkin nyt, siirtyykö myös tuon ohjelman käsittely vuodella eteenpäin? Seuraavaksi, kun pöydän oikealta puolelta tupsahtaa esiin ajatus hallinnon keventämisestä, niin miettikääpä hetki, kuinka monta kertaa tämä jäähalliselvitys pitää vielä tehdä? Jos lopputulos ei miellytä, niin neljäs kerta toden sanoo? Ja kuinkahan poliittiset ryhmät ovat valmiit maksamaan käyttämistään tiloista käypää vuokraa?

Kun oikeiston edustajat kävivät pitämässä yhtiöittämisestä neuvottelua, totesin ääneen, että sopeuttamisohjelmasta on turha etsiä yhteistä pakettia. Sitä ei tule löytymään. Sanoin myös huoneessa istuvalle kahdelle keskustapuolueen edustajalle, että siinähän teillä on tarvittava enemmistö viemään asiat läpi omalla tavallanne. Hallituksessa seitsemän riittää. Tarvitsemme kuulemma yhteistyötä. Niin tarvitsemmekin. Mutta emme sellaista, jota tehdään vain silloin tällöin. Oikeistossa tosin on tieto siitä, että hallituksen enemmistö ei valtuustossa sitä tarkoita. Ryhmät ovat hajallaan kuin varpusparvet. Sosialidemokraatteja tarvitaan siis siihen yhteistyöhön, että hallituksen seitsikolla on edes mahdollisuus viedä asiat läpi valtuustossa. Viimeinen kysymys kuuluukin, haluammeko moiseksi apupuolueeksi valtuustossa ryhtyä?